Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet ovat huonontuneet nopeasti ja huolestuttavasti. Aivan muutaman viime kuukauden kuluessa maat ovat ajautuneet lähelle kylmän sodan hyisimpiä aikoja.
Keskusteluyhteys on toki vielä käytännön tasolla olemassa, mutta idän ja lännen keskinäisestä luottamuksesta ei voida juuri enää puhua. Venäjä toimii asevoimineen odottamattomasti, mikä on omiaan kärjistämään välejä.
Eurooppaaajatellen tilanne luisui entistä huonompaan suuntaan viime lauantaina, jolloin Venäjä vahvisti kuljettaneensa Keski-Euroopan kainaloon Kaliningradiin Iskander-ohjuksia.
Ohjusten kantama on runsas 500 kilometriä, ja ohjukseen voidaan asentaa ydinkärki. Iskanderien sijoittaminen Itämeren rannalle on suora uhkausviesti EU:lle.
Viikonloppuna Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier kirjoitti saksalaislehden mielipidesivulla, että idän ja lännen suhteet ovat nykyisin paljon vaarallisemmalla tolalla verrattuna kahden suurvallan mittelöön vuosina 1945–1991.
Kylmän sodan aikana maarajat olivat selvät ja molemmat halusivat kunnioittaa niitä. Nyt Venäjä pyrkii alueelliseen, rajoista piittaamattomaan ja strategisesti arvaamattomaan voimankäyttöön.
Venäjän äkkiliikkeet tekevät geopolitiikasta hankalasti ennakoitavaa. Se lisää vastakkainasettelua.
Nato ja Yhdysvallat ovat joutuneet vastaamaan Krimin ja Itä-Ukrainan tapaisiin yllättäen puhjenneisiin alueellisiin kriiseihin sijoittamalla omia joukkoja Venäjän vastaisille rajoille. Venäjä pitää Naton toimintaa provokaationa.
Uusin ja surullisin esimerkki Venäjän linjasta on Lähi-idässä. Venäjä tekee Syyrian maaperällä käsittämättömiä, siviileihin kohdistuneita pommituksia muun muassa Aleppon kaupunkiin.
Sairaaloihin ja asuintaloihin suunnattujen iskujen vuoksi Yhdysvallat katkaisi tulitaukoneuvottelut. Kostona Venäjä kaatoi Ranskan tulitaukoesityksen YK:n turvallisuusneuvostossa ja keskeytti ydinaseisiin liittyvät plutonium-neuvottelut Yhdysvaltain kanssa. Syyksi Putin sanoi Yhdysvaltain epäystävällisyyden Venäjää kohtaan. Putin myös perui valtiovierailunsa Ranskaan tiistaina.
Syyriaa tuhoamalla Venäjä hakee asemaa Lähi-idässä. Venäläiset ovat vieneet Syyriaan ilmatorjuntakalustoaan, vaikka kapinallisilla tai Isis-terroristeilla ei ole lentokoneita käytössään. Järeä ilmatorjunta on tarkoitettu lentopelotteeksi Yhdysvaltojen johtamalle liittoumalle.
Avainsana on öljy, jonka aleneva hintakehitys ei sovi Venäjälle. On mahdollista, että Syyrian moukaroinnilla Putin yrittää saada hilatuksi öljyn maailmanmarkkinahintaa ylöspäin.
Krimin miehitystä seuranneet lännen talouspakotteet purevat yhdessä halventuneen öljyn kanssa. Venäjälle on revennyt huomattava budjettivaje, joka vaatinee eläke- ja sosiaalirahastoihin kajoamisen. Perimmäiset syyt länsisuhteiden pakastamiselle ovat Venäjällä sisäpoliittisia.
Pääkirjoitus