Kansainvälisesti ainutlaatuisen perustulokokeilun ensimmäiset maksut kilahtavat kokeiluun valittujen kansalaisten tileille maanantaina. Kelan aloittaman kokeilun myötä perustulo on askeleen lähempänä neljänkymmenen vuoden jahkailun ja kymmenien malliehdotusten jälkeen.
Suomen kokeiluun kohdistuu poikkeuksellisen laaja kansainvälinen mielenkiinto. Se luo onnistumispaineita. Suuret mediat muun muassa Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Ranskassa ovat raportoineet kokeilusta. Mallia on esitelty ja arvioitu yksityiskohtaisesti.
Hallitusohjemaan kirjattu perustulokokeilu on merkittävä myös Suomessa. Perustulo on viime vuosina ollut tavoitteena vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan ohjelmissa. Kokoomuksessa kiinnostus on ollut hajanaista. SDP:n, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n piirissä asiaan on suhtauduttu kriittisemmin.
Keskustelua perustulosta on käyty vaihtelevalla intensiteetillä, mutta aina vaalien alla keskustelu on vilkastunut. Kansalaispalkan, kansalaistulon ja perustoimeentuloturvan sijaan perustulo on vakiintunut käytetyksi termiksi.
Vuosien varrella perustulon tavoitteet ovat vaihdelleet, mutta 2000-luvulta alkaen keskustelussa on painotettu silppu- ja osa-aikatyön tekijöiden toimeentulon vahvistamista ja sosiaaliturvaa saavien henkilöiden työnteon kannusteiden parantamista.
Kokeilulla haetaan vastausta polttavaan kysymykseen, edistääkö perustulo työllistymistä vai ei. Perustulon tavoitteena on yksinkertaistaa ja sujuvoittaa sosiaaliturvaa sekä poistaa hankaliksi koettuja kannustinloukkuja ilman byrokratian tukahduttavaa ja passivoivaa otetta.
Palkkatulot ja sosiaalietuudet ovat tällä hetkellä monimutkaisessa keskinäisriippuvuudessa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kannustavuus on heikkoa. Tilkkutäkkimäistä etuusverkostoa on yritetty perata ja sovittaa muihin tuloihin useaan otteeseen, mutta heikoin tuloksin.
Kelan kokeilussa saadaan toivottavasti lopulta tietoa siitä, täyttyvätkö odotukset perustulon kannustavasta vaikutuksesta vai toteutuvatko uhkakuvat moraalisesta katastrofista.
Perustulokokeiluun on arvottu 2 000 25–58-vuotiasta peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olevaa henkilöä. Heille maksetaan kahden vuoden ajan 560 euroa kuukaudessa verottomana. Sen päälle he voivat ansaita lisätuloja satunnaisesti tai vakituisesti. Palkkatulot voivat vaikuttaa mahdollisiin etuuksiin kuten asumistukeen, mutta eivät perustuloon.
Koehenkilöihin ei oteta kokeilujakson aikana yhteyttä, jotta ei vaikutettaisi heidän käyttäytymiseensä. Opiskelijat ja eläkeläiset on rajattu kokeilun ulkopuolelle, koska tavoitteena on nimenomaan poistaa työllistymisen esteitä.
Kokeilu toivottavasti tuo ilmassa leijuviin kysymyksiin käytännössä koeteltua tietoa, jonka perusteella voidaan päättää jatkotoimista. Malli tuskin on valmis ja saattaa vaatia lisäkokeiluja. Nyt asiassa on vihdoinkin päästy alkuun.