Hiljainen vallankumous”, ”paluu Itä-Eurooppaan” tai jopa ”siirtyminen totalitarismiin ja diktatuuriin”. Puolaa johtavan Laki ja oikeus -puolueen suunnitelmat uudistaa maan oikeuslaitosta ovat nostaneet jyrkkää arvostelua ja kymmeniä tuhansia ihmisiä keränneitä mielenosoituksia.
Ehkä hieman yllättäen Puolan presidentti Andrzej Duda esti maanantaina veto-oikeudellaan lakiesityksen korkeimman oikeuden uudistamisesta. Parlamentti oli viime viikolla hyväksynyt esityksen, joka olisi antanut poliitikoille vallan valita tuomarit korkeimpaan oikeuteen ja halutessaan vaikka erottaa sen kaikki jäsenet. Tällä haavaa korkeimman oikeuden tuomarit valitsee riippumaton hallintoelin.
Jo aiemmin presidentti oli ilmoittanut näkevänsä puutteita uudistuksessa. Maanantaina hän sanoi, ettei se vahvistaisi puolalaisten oikeustajua eikä oikeusministeri saisi puuttua korkeimman oikeuden työhön.
Kansallismielinen Laki ja oikeus -puolue nousi valtaan 2015. Sen jälkeen se on järjestelmällisesti halunnut ottaa maan oikeusjärjestelmän ja myös median tiukempaan poliittiseen kontrolliin. Tähän saakka Duda on tukenut valtaapitävän puolueen uudistushankkeita. Hän myös nousi presidentiksi Laki ja oikeus -puolueen ehdokkaana.
Päiväkausia jatkuneiden mielenosoituksien lisäksi Dudaa on painostettu ulkomailta. Perinteisen vallan kolmijako-opin mukaan lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan väärinkäytösten välttämiseksi. Länsimaisen oikeusvaltion arvoja polkeva uudistus on kiristänyt Puolan ja Euroopan unionin välejä. EU:n komissio on uhannut Puolaa kurinpitotoimilla eli varoituksella tai maan sulkemiselta päätöksenteosta. Toisena vaihtoehtona on väläytetty erilaisten tukimiljardien leikkaamista.
Käytännössä uhkauksien toteuttaminen olisi vaikeaa, sillä esimerkiksi äänioikeuden vieminen edellyttäisi EU-maiden yksimielisyyttä. Unkarin niinikään kansallismielinen hallitus on jo ilmoittanut vastustavansa moista.
Laki ja oikeus -puolueen lukuisat uudistushankkeet ovat nostattaneet aikaisemminkin suuria mielenosoituksia. Vastustusta on herättänyt niin valtioyhtiöiden, yleisradioyhtiön kuin armeijakin johdon uusiminen. Tähän mennessä mielenosoittajat ovat onnistuneet pysäyttämään vain aborttilainsäädännön tiukentamisen viime syksynä.
Näyttävistä mielenosoituksista huolimatta Laki ja oikeus on gallupien mukaan edelleen Puolan suosituin puolue liki 40 prosentin kannatuksella. Puolan voi hyvällä syyllä sanoa jakautuneen kahtia, sillä noin puolet kansasta ilmoittaa vastustavansa kansallismielistä hallitusta.
Puolan hallituksen näkökulma on, että se uudistaa maata parlamentaarisella enemmistöllä ja EU:n painostus on sekaantumista maan sisäpolitiikkaan.
Euroopan unionille presidentti Dudan veto-päätös tuli kuin tilauksesta. Unionin arvovalta ja uskottavuus olisi rapissut entisestään, jos se olisi jälleen kerran joutunut seuraamaan voimattomana sivusta, kun jäsenmaa loukkaa unionin yhteisiä arvoja ja oikeusvaltion periaatteita.
Puolan ja Unkarin nykyhallitusten kaltaiset voimat haastavat nämä arvot vastedeskin. EU:n tulisi keksiä keinot näiden tilanteiden ratkaisemiseksi tulevaisuudessa.