Euroopan keskuspankki EKP yllätti markkinat, kun se elvytti yhtä aikaa kaikilla tähän asti käyttämillään keinoilla.
Markkinat osasivat torstaina odottaa EKP:ltä liikepankkien talletuskoron painumista yhä enemmän miinukselle, -0,4 prosenttiin. Kuukausittaisten arvopaperiostojen määrän markkinat uskoivat kasvavan 60 miljardista eurosta 70 miljardiin euroon, kun ne kasvavat 80 miljardiin euroon huhtikuusta lähtien. Uutta oli, että ostettaviksi arvopapereiksi kelpaavat nyt myös yrityslainat. Toisin sanoen markkinoille työnnetään yhä enemmän rahaa. Bonuksena tuli ohjauskoron lasku 0,05 prosentista nollaan.
Osakekurssit lähtivätkin muun muassa Helsingissä rivakkaan lähes kahden prosentin nousuun jo ennen EKP:n pääjohtajan Mario Draghin tiedotustilaisuutta.
Miinuskorolla EKP haluaa pakottaa pankit panemaan rahan liikkeelle. Jos investoinnit lähtisivät liikkeelle ja työpaikkoja tulisi lisää, talous alkaisi kasvaa, mikä johtaisi myös inflaation eli hintojen nousuvauhdin kiihtymiseen kohti tavoiteltua kahta prosenttia.
Vaikka elvytystoimia voidaan pitää perusteltuina, oikeaan osuvina ja tarpeellisina, samalla ne todistavat, miten EKP katsoo muiden tavoin, että Euroopan orastanut kasvu on hiipunut ja talouden näkymät ovat hämärtyneet. Inflaatio on myös liian hidas, eikä sitä selitä pelkästään halpa öljy.
Elvytystoimet ovat vahva merkki siitä, että eurokriisistä alkunsa saanut keskuspankin poikkeustila jatkuu vielä pitkään.
Talouden nousuun potkiminen on erittäin tärkeää Suomen julkisen talouden näkökulmasta. Euroopan unionin komissio lähetti juuri Suomelle ja viidelle muulle jäsenmaalle nuhdekirjeen, jossa se muistutti maita unionin kasvu- ja vakaussopimuksesta. Komissio kehottaa Suomea noudattamaan sopimuksen julkista velkaa ja alijäämää koskevia kriteerejä. Suomen seura ei ole mieltä ylentävä: samantyyppiset moitteet menivät Espanjan, Italian, Belgian, Kroatian ja Romanian budjeteista vastaaville.
Keskuspankin poikkeustoimien toimivuus ei ole varmaa. Jo aiemmin pankkien toiminnan sääntely on kiristynyt ja kiristyy. Koventunut vakavaraisuusvaatimus edellyttää luottohanojen vääntämistä pienemmälle. Se siis heikentää pankkien riskinottokykyä ja -halua.
Toiseen suuntaan EKP toimii, kun se patistaa miinuskorolla panemaan rahaa liikkeelle. Tosin markkinat tulkitsivat kokonaispaketin torstaina pankeille erityisen edulliseksi.
EKP:n päätös näytti Suomen viennin kannalta ensin mukavalta, kun euro devalvoitui dollariin verrattuna. Avulle olisi tilausta, sillä tavaraviennin arvo romahti 10 prosenttia tammikuussa, vaikka viime vuoden vertailukohtakin oli kehno. Euro kuitenkin vahvistui, kun EKP vihjasi korkojen laskun olevan nyt tässä.
Suomen kannalta EKP:n poikkeustoimien olisi syytä nyt tepsiä. Jos ne eivät tepsi, kilpailukykysopimuksen merkitys suurenee entisestään.