Kumpaan suuntaan kelloa käännetään?

Suomessa on vuodesta 1981 alkaen siirrelty kellonaikoja kaksi kertaa vuodessa: keväällä tunti eteenpäin eli kesäaikaan ja syksyllä vastaavasti takaisin eli tunti taaksepäin.

Vihdoinkin näyttää siltä, että syksyisin ja keväisin tehtävästä kellonaikojen siirtelystä päästäisiin eroon ja Suomi siirtyisi jatkossa pysyvästi kesäaikaan. Tähän asti EU:n direktiivi on estänyt muutokset asiassa ja Euroopan komissio on pitänyt sitä liian vähäpätöisenä asiana puuttuakseen siihen. Nyt on kuitenkin toinen ääni kellossa.

Euroopan komissio aikoo suositella EU:n jäsenmaita luopumaan kellojen siirrosta. EU siirtyisi näin pysyvästi kesäaikaan jäsenmaiden omilla päätöksillä. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kommentoi asiaa saksalaisella ZDF-televisiokanavalla:

"Toteutimme kyselyn, johon miljoonat vastasivat. Heidän mielestään tulevaisuudessa kesäajan pitäisi olla ympärivuotinen, ja näin tulee tapahtumaan", sanoi Juncker. Komission elokuussa järjestämään kyselyyn vastasi 4,6 miljoonaa EU-kansalaista, joista 80 prosenttia kannatti siirtojen lopettamista.

EU:n yhteistä kellojen siirtoa säätelee direktiivi, jonka EU:n parlamentti voi kumota. Parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala kertoo tiedotteessaan olevansa tyytyväinen komission päätökseen: "Siirtelyn on aika jäädä historiaan täysin turhana sääntelynä. Kellojen siirrosta tehtyjen tutkimusten lopputulema on selkeä: siirtelystä ei ole hyötyä, mutta haittoja sen sijaan on lukuisia."

Suomen syksyllä pimenevä ilta on tullut aina nopeammin vastaan, kun syksyllä on päivää lyhennetty entisestään siirtämällä kelloja taaksepäin. Näin valoisa päiväsaika on jäänyt lyhyemmäksi. Tämä tuntuu esimerkiksi opiskelu- ja työpaikoissa, kun päivä alkaa pimeässä ja loppuu pimeässä. Tunninkin muutos tuntuu ihmisten elämisen rytmissä ja nukkumisessa.

Taloudellista säästöä yhteen aikaan siirtymisessä saavutettaisiin esimerkiksi liikennevälineiden aikatauluissa, joissa vältettäisiin turhat rukkaukset siirtymäöiden aikana. Nykyajan hektisessä maailmassa samassa kellonajassa pysyminen voisi antaa ihmisille myös symbolisesti pysyvyyden tunnetta. Ja pysyvään kesäaikaan siirtyminen kuulostaa hyvältä, vaikka se sitten jatkossa olisikin normaaliaika.

Kesäajasta normaaliaika, kuulostaa hyvältä. ISMO PEKKARINEN / AOP