Yhdysvallat koki sarjan vakavia ampumavälikohtauksia peräti reilun vuorokauden sisällä viime viikonvaihteessa: El Pasossa, Daytonissa ja Chicagossa. Kuolleita on yhteensä 30, haavoittuneita kymmenittäin.
Verilöylyjen jälkeen seuraa aina sama rutiini. Ensin mediat antavat uutishälytyksen. Pian verkkoon tulee kuvia paniikissa pakenevista ihmisistä, sitten ensimmäiset raportit uhreista. Ampujan henkilöllisyys vahvistuu, ja teon motiivit alkavat paljastua. Poliittiset johtajat tulevat julkisuuteen esittämään surunvalittelunsa ja tuomitsemaan hyökkäyksen. Samaan aikaan nousee kiihkeä keskustelu ampuma-aselakien tiukentamisesta. Debatti hiipuu, kunnes tulee seuraava joukkomurha.
El Pason hyökkäys oli ilmeisesti motiiveiltaan rasistinen ja suunnattu latinalaisamerikkalaisia maahanmuuttajia vastaan. Ampujan kerrotaan postittaneen rasistiselle verkkosivustolle ”manifestin” ennen joukkomurhaa. Samaa verkkosivustoa käytti 51 muslimia tappanut Christchurchin ampuja. Baarikorttelissa Daytonissa yhdeksän ihmistä ampuneen miehen motiivista ei sen sijaan saatu heti varmoja tietoja. Chicagossa puolestaan yli 20 haavoittui useassa ammuskelussa samalla alueella.
Monet demokraatit syyttivät heti El Pason iskun jälkeen presidentti Donald Trumpia rasismin lietsomisesta. Trump on nimittänyt meksikolaisia ”raiskaajiksi” ja ”rikollisiksi” ja kehottanut ulkomaalaistaustaisia demokraattipoliitikkoja palaamaan ”sinne mistä tulivatkin”. Trump on itse vakuuttanut, ettei hänessä ole ”yhtään rasistista solua”. On mahdollista, että presidentin ulostulot vaikuttavat yleisiin mielialoihin ja luovat kasvualustaa rotuvihalle, mutta niiden kytköstä El Pason ampujaan tai tämän motiiveihin ei heti voitu osoittaa.
”Yhdysvalloissa on aseita niin valtava määrä, ettei niiden kulkeutumista radikalisoituneille ihmisille voi estää.
Trumpin puheita laajempi ongelma on sosiaalinen media. Monet rasistiset verkkosivustot antavat käyttäjilleen, sananvapauteen vedoten, mahdollisuuden levittää vihaa ja iloita joukkomurhista.
Joukkoampumisten estäminen on vaikeaa. Aseita niin valtavasti, ettei niiden kulkeutumista radikalisoituneille voi estää. Vihasivustoja on vaikea kieltää. Valvontaa yleisillä paikoilla on vaikea lisätä. Opettajien aseistaminen kouluissa olisi vaarallista, sillä he eivät ole voimakeinojen käytön ammattilaisia.
Tarvitaan monia rinnakkaisia toimia, jotka ulottuvat hallinnosta kansalaisyhteiskuntaan ja yksilöön saakka. Tarvitaan arvojohtajuutta. Tarvitaan lainsäädäntöä, joka tiukentaa aseiden saatavuutta ja aseen ostajien taustatarkistuksia sekä pakottaa internetin toimijat puuttumaan vihasisältöön. Tarvitaan asennemuutosta, joka hillitsisi asekulttuurin ihannointia ja saisi kansalaiset ilmoittamaan entistä herkemmin väkivaltaa valmistelevista ihmisistä. Yhtä yksittäistä keinoa ei ole, ja siksi matka kohti nykyistä terveempää yhteiskuntaa on hidas.
Kirjoitusta päivitetty klo 21.52: Ampumistapausten ja haavoittuneiden määrää tarkennettu.