Euroopan unioni julisti tiistaina lähtevänsä jälleen uuteen taistoon rajoittaakseen jättimäisten teknologiayhtiöiden valtaa. Apple, Google, Facebook ja Amazon ovat monilla aloilla niin suvereeneja markkinajohtajia, että niiden voi helposti sanoa pyörittävän koko internetiä.

EU:n komissiota närästää teknojättien määräävä markkina-asema, joka haittaa kilpailua. Vaikka yhtiöt pyörittävät Euroopassa valtavaa bisnestä, ne ovat äärimmäisen huonoja veronmaksajia eivätkä kanna vastuuta siitä, millaista sisältöä niiden palveluissa jaetaan. Käytännössä teknojätit toimivat aivan eri säännöillä kuin pienemmät eurooppalaiset toimijat.

EU on jo aiemmin rätkäissyt yhtiöille suuria sakkoja. Satojen miljoonien rapsut eivät kuitenkaan juuri ole tuntuneet niiden kukkaroissa. Nyt sakkoja halutaan entisestään kiristää ja toistuvasti sääntöjä rikkovat yhtiöt uhataan jopa pilkkoa.

EU:n yritykset suitsia teknojättien toimintaa eivät aina ole menneet aivan putkeen.

Pari vuotta sitten voimaan tulleen tietosuojadirektiivi GDPR:n tarkoituksena oli auttaa eurooppalaisia pitämään yksityiset tiedot ominaan, mutta vaikutukset olivat vähintäänkin arveluttavia.

GDPR hankaloitti merkittävästi eurooppalaisten mediayhtiöiden toimintaa. Tästä hyötyivät erityisesti ylikansalliset alustajätit kuten Facebook ja Google, jotka ovat voineet napsia entistä enemmän mainoseuroja itselleen.

Internetin käyttäjät taas saivat hyväksyttäväkseen loputtoman suon erilaisia tietosuojalomakkeita aina, kun eksyvät uuteen nettipalveluun. Valtaosa ihmisistä on niin kyllästynyt lomakkeisiin, ettei juuri kukaan taida enää tavata, minkälaisiin asioihin antavat suostumuksensa.

Kirsikkana kakun päälle jotkut amerikkalaiset mediat ja verkkokaupat ilmoittivat, etteivät enää palvele eurooppalaisia asiakkaita.

Kaikkialla halu alustayhtiöiden vallan hillitsemiseksi ei ole ollut niin vilpitöntä. Esimerkiksi Suomessa Sanna Marinin (sd) punavihreän hallituksen ohjelmassa viitataan moneen otteeseen siihen, miten ylikansallisia alustapalveluita olisi säädeltävä ja miten niiden verotus olisi varmistettava. Tällä haavaa yhtiöt eivät juuri veroja Suomeen maksa.

Samaan aikaan valtion toimijat aina poliisista ja verottajasta lähtien tuottavat sisältöjä esimerkiksi Facebookille ja Googlelle ja jopa ostavat niiltä mainoksia.

Aktiivisin valtiollinen toimija on Yleisradio, joka ilmoittaa strategiassaan hurskaasti julkaisevansa sisältöjä ensisijaisesti ”omilla alustoillaan”. Silti se on tuottanut verovaroilla kokonaisia tv-sarjoja julkaistavaksi yksinomaan Facebookin omistamassa Instagramissa ja maksaa Facebookille jatkuvasti siitä, että Ylen sisällöt näkyisivät sen palveluissa laajemmin.

EU ei ole yksin pohtimassa alustajättien toiminnan rajoittamista. Yhdysvalloissa on keskusteltu viime aikoina kiivaasti siitä, pitäisikö Facebookin ja Googlen kaltaiset yhtiöt pilkkoa pienemmiksi. Pontimena keskustelulle on niinikään ollut yhtiöiden määräävä markkina-asema ja toisaalta esimerkiksi Facebookin vaikutus vaaleihin.

Internetin alustayhtiöt ovat tuottaneet ihmisille aivan valtavan määrän hyvää ja helpottaneet heidän elämäänsä ja valtaosin ilman, että käyttäjien on tarvinnut maksaa siitä euroakaan. Samaan aikaan ne ovat keränneet meistä aivan valtavan määrän tietoa ja saaneet ennen kuulumattoman taloudellisen ja toiminnallisen vallan maailmassa.

Suomen kaltaisten pienten maiden mahdollisuudet vaikuttaa teknojättien toimintaan ovat mitättömät. Siksi Euroopan unionin pitää ottaa vielä nykyistäkin tiukempi ja suurempi rooli uusien pelisääntöjen laatimiseksi.

Sääntelyn ongelma on ollut, että se tulee myöhässä, osuu harhaan ja on tehotonta. Näyttää siltä, ettei EU:n uusi suunnitelma tuo tähän muutosta.