Ranskassa käytiin sunnuntaina koko Euroopan kannalta erittäin tärkeiden vaalien ensimmäinen kierros. Ranskalaiset valitsevat itselleen presidenttiä. Toinen kierros on vajaan kahden viikon kuluttua, ja sille selvisivät istuva presidentti, liberaali Emmanuel Macron 27,6 prosentin äänimäärällä ja oikeistopopulisti Marine Le Pen, joka sai 23,4 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä.
Sama kaksikko oli vastakkain myös edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2017.
Ehdokkaat ovat keskenään hyvin erilaisia. Le Pen on erittäin EU- ja Nato-kriittinen. Hän on sanonut haluavansa erottaa Ranskan Naton yhteisestä komentorakenteesta. Le Pen on myös maahanmuuttokriittinen, mutta näissä vaaleissa hän onnistui hieman vaimentamaan puheitaan, tai ainakin hän näytti aiempaa maltillisemmalta, koska vaaleissa oli mukana vielä ärhäkkäämmin maahanmuuttoon suhtautuva ehdokas.
Lue myös: Kommentti: Le Pen törmäsi Ranskan vaaleissa tuttuun seinään – mutta siinä on rakoja
Istuva presidentti Macron taas on globalisaation kannattaja. Ranska on parhaillaan EU:n puheenjohtajamaa, ja Macron on käyttänyt aikaansa Ukrainan sodan selvittelyyn. Hän esiintyy mielellään Euroopan vahvana miehenä.
Euroopan kannalta Macron on ehdokkaista se, jonka johdolla Ranskan EU-linja ja suhde Venäjään pysyisi suunnilleen nykyisenkaltaisena.
Le Pen puolestaan on ollut aikaisemmin Venäjän presidentin Vladimir Putinin ihailija. Hänellä oli jopa painettuna vaaliesite, jossa hän kättelee Putinia – Venäjän hyökättyä Ukrainaan tätä vaaliesitettä ei jaettu.
Venäjälle Marine Le Penin valinta seuraavaksi presidentiksi olisi todellinen voitto. Euroopan ytimessä olisi silloin presidentti, joka on avoimen Venäjä-myönteinen. EU:n kannalta seuraukset voisivat olla arvaamattomia. Tämä tapahtuisi samaan aikaan, kun koko EU ja erityisesti Saksa kipuilevat päästäkseen irti energiariippuvuudestaan Venäjästä.
Suomen Nato-haaveiden kannalta Le Pen olisi ongelmallinen valinta. Hän voisi hyvin ainakin viivyttää Suomen hyväksymistä sotilasliittoon.
Lue myös: Kommentti: Eurooppa on tiukasti koukussa Venäjän energiaan, silti vaihtoehdot käyvät vähiin
Ranskalainen äänestäjä on nyt paljon vartijana. Le Pen on kiertänyt ahkerasti maata ja puhuu ostovoiman puolesta – hän tietää, miten kipeästi energian ja polttoaineiden hinnannousu osuu äänestäjiin. Elitistisenä pidetty Emmanuel Macron on kampanjoinut maltillisesti eikä hänen imagonsa mitenkään taivu esittämään kansanmiestä.
Suomesta katsottuna ihmetyttää, miten nopeasti ranskalaiset ovat unohtaneet tai päättäneet olla välittämättä Le Penin Venäjä-kytköksistä. Toivottavasti asia nousee esille vaalien toisen kierroksen väittelyissä. Samat kuvat Ukrainan sodan kauheuksista näkyvät Ranskassa kuin meilläkin, eikä niiden pitäisi jättää ketään välinpitämättömäksi.
Vapaissa demokratioissa kansalaiset tietysti äänestävät, kuten parhaaksi näkevät. Äänestyskopille mennessään heillä pitää olla realistinen kuva ehdokkaista päätöksensä tueksi.
