Eduskuntavaalien äärettömän tasainen loppusuora on päättynyt vaalitulokseen, jossa kolme suurinta puoluetta on tiukassa nipussa.
Samaan aikaan tulos on hyvin selkeä: oikeisto-konservatiiviset puolueet voittivat, ja päättyneen vaalikauden keskusta-vasemmistolainen hallituspohja hävisi.
Vaalien suurimman voittajan kokoomuksen sekä vaalivoitot saaneiden perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien kannatukset ovat prosenttiyksikön sisällä. Kärkipuolueet ovat kyllä samat kuin viime vaalien jälkeen, mutta kärkeen on vaihtunut kokoomus ja kolmanneksi pudonnut viime vaalien voittaja SDP.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen tarjoamalle politiikalle ei näytä olevan enää kysyntää, vaikka hallituspuolueilla olikin mielipidemittauksissa loppuun asti kansan enemmistön tuki.
Eduskuntavaaleista tuli linjavaali, jossa Marinin hallitus äänestettiin ulos.
Vaikka Marinin hallituksen työajasta suuri osa meni koronakriisiin ja Suomen turvallisuuden hoitamiseen, se ehti myös tehdä näköistään politiikkaa: pidentää oppivelvollisuutta, uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteen ja asettaa kunnianhimoisen tavoitteen ilmastopolitiikassa. Se teki myös ihmisoikeuspolitiikkaa: paransi transhenkilöiden asemaa, toi aborttilainsäädännön tälle vuosituhannelle ja yritti parantaa saamelaisten asemaa.
Samalla rahaa kului ja velka kasvoi. Valtaosa rahasta meni kriisien hoitamiseen, mutta myös muihin pysyviin menoihin.
Kokoomus ja perussuomalaiset voittivat, koska riittävän moni halusi jotain muuta kuin Marinin hallituksen politiikkaa.
Kokoomus meni vaaleihin leikkauspolitiikka edellä. Vaalituloksen perusteella valtion velan määrä on päällimmäisiä huolia reilulle viidennekselle suomalaisista. Leikkauspolitiikan kääntöpuoli on valtion menojen leikkaaminen, joka tarkoittanee vääjäämättä valtion maksamien etuuksien pienentämistä ja sosiaaliturvan varassa elävien suomalaisten olojen tiukkenemista.
Lue myös: Leikkaa Ylen pelissä valtiontalous kuntoon ja katso, kuka kärsii
Eduskuntaan äänestettiin kokoomuksesta myös kolme turvallisuuden asiantuntija, mikä sopii pitkään Natoa kannattaneen puolueen profiiliin.
Perussuomalaiset ylsi ensimmäisen kerran yli 20 prosentin. Tähän puolue pääsi tarjoamalla jotain aivan muuta kuin Marinin hallitus.
Populistipuolueen linja talouspolitiikassa ei ole kovin kirkas, mutta se lupaa leikata turhat pois. Puolue on valmis supistamaan Suomen taloutta mieluummin kuin tuomaan työvoimaa ulkomailta. Ilmastopolitiikassa Suomen on puolueen mielestä lakattava keulimasta muun maailman edelle.
Puolueen kokoava teema on maahanmuuton vastustaminen, vaikka juuri nyt Suomeen ei tule Ukrainan sotaa pakenevia lukuun ottamatta turvaa hakevia. Nationalistinen ja konservatiivinen linja kelpasi monelle, joka on pettynyt niin sanottuihin vanhoihin puolueisiin.
Marinin hallituksen yhteen laskettu tappio on samaa kokoluokkaa kuin kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteen laskettu vaalivoitto.
Lopputulos on, että Suomen vaalipiirien kartta suurimman puolueen perusteella vaihtuu perussuomalaisten ja kokoomuksen siniseksi. Sosiaalidemokraateille jää muutama alue, keskustan vihreä katoaa kartalta.
Vaalien isot häviäjät ovat keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto. Ne menettävät yhteensä parikymmentä paikkaa.
Prosenteissa laskien suurin tappio on vihreillä, vaikka hallituksen ilmastopolitiikka oli tavoitteiltaan maailman kunnianhimoisinta.
Keskustan tappio oli raaka. Se menetti neljänneksen kansanedustajistaan. Keskusta ei ole enää minkään vaalipiirin suurin puolue.
Sekä vasemmistoliiton että vihreiden puheenjohtajat tehostivat illan puheitaan omille puolueilleen pettymyksen kirosanoin.
Vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjistä osa on todennäköisesti siirtynyt SDP:n kannattajiksi. Marinin iloa varjostaakin oman blokin tappio.
Yleensä pääministeripuolueen asema kuluttaa kannatusta ja vie seuraavissa vaaleissa tappioon. Sanna Marin sai valtavan henkilökohtaisen äänimäärän ja SDP:n kannatus kasvoi, mutta Marinin johtaman hallituksen puolueiden kannatuksesta haihtui vajaat kuusi prosenttiyksikköä.
Suomen seuraavaa hallitusta lähtee tunnustelemaan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Todennäköiset vaihtoehdot ovat oikeistokonservatiivien hallitus tai kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien sinipuna. Molempiin kuitenkin tarvitaan mukaan esimerkiksi keskusta tai joukko pienempiä puolueita.
Orpon tehtävä on valita, löytääkö hän tarpeeksi yhteistä maaperää perussuomalaisten kanssa, jotka suhtautuvat kriittisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan, ulkomailta tuleviin työntekijöihin ja Euroopan unioniin. SDP:n kanssa taas voisi löytyä yhteisiä arvoja, mutta talouspolitiikan julkilausutut linjat eivät kohtaa.
Kummassakin vaihtoehdossa suunta on kuitenkin eri kuin nyt. Se on oikealle.
Mitä ajatuksia analyysi herätti? Voit keskustella aiheesta 4.4. kello 23:een saakka.